Yhtenä koulu aamuna ennen kuin lähdin kouluun, kävin rapsuttamassa koiriani. Menin tarhaan ja kyykistyin. Hilla riensi luokseni unenpöpperössä, korvat lerpattaen ja nuolaisi kasvojani. Sitten Hilla meni herättämään Saikun ja Saikkukin tuli unenpöpperössä luokseni. Ne olivat niin söpön näköisiä. Rapsutin niitä hetken ja Hilla ja Saikku nojautuivat minua vasten. Kun minun piti lähteä, he menivät niiden laavuun takaisin. Se päivä alkoi ihanasti koirieni ansiosta. Ja se oli yksi ihanimmista hetkistä elämässäni. ♡
(koirani ovat siis koko vuoden ympäri ulkona niiden tarhassa ja siellä tarhassa on laavu, jonka iskäni on niille rakentanut)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti